Viikko sitten sunnuntaina uskaltauduin Mistyn kanssa menemään treeneihin, kun antibiootit oli purrut niin hyvin siihen mun angiinaan. Sillä kerralla tehtiin lähtötasotesti, jossa K-M kartoitti seuraamisen, liikkeestä maahanmenon ja seisomisen. Lopussa tehtiin vielä vauhtiluoksetulo. Nuo varsinaiset liikkeet tehtiin vain läpi ilman suurempia kommentointeja, että kaikki ehti tehdä ne tunnin aikana. Sen pohjalta sitten K-M rakentaa suunnitelmaa talvikaudelle kun tietää missä kukakin on menossa. Seisominen on edelleen vaiheessa ja seuraamisen käännöksiä pitää hioa ja varsinkin täyskäännös ottaa asiaksi, mutta sitähän nyt ei olla edes varsinaisesti treenattukaan. Vauhtiluoksetulo meni niinkuin aina, että Misty huutaa kun syötävä ennen kun pääsee mun perään, ja tulee kyllä sellasella vauhdilla, että siinä ei ainakaan ongelmaa ole:D Muuten siinä tunnin aikana treenattiin itsekseen. Olen tehnyt Mistyn kanssa nyt joka kerta jättämistreeniä eli jätän sen johonkin esteeseen kiinni ja menen itse kauemmas, tai sitten ollaan jonkun toisen koiran kanssa tehty luoksepäästävyyttä. Misty ei ole nyt päästänyt pihaustakaan kun on jäänyt odottamaan ja malttaa laittaa jo maahankin melko pian. Selvää edistystä:)

Eilen treeneissä oli maahanmeno tarkemmassa syynissä, ja sitten otettiin luoksepäästävyys ja kontaktitreeniä porukalla. Meitä oli vain viisi paikalla niin maahanmenoa ehti katsoa ihan kunnolla yksittäin. Mistyllä oli taas nihkeätä... Varmasti jollakin mun tekemisellä on siihen vaikutusta, mutta kun vielä tietäisi mikä siihen vaikuttaa niin voisi korjata. Käsky kuulemma tulee kuitenkin aikalailla samalla äänenpainolla. Kotiläksyksi saatiin palkkauksen nopeuttamista ja sitten se, että palkkaa vaan niistä nopeista maahanmenoista. Perusasennosta ei kuulemma nyt kannata pahemmin treenata, koska siitä se vasta hidasta onkin. Kontaktitreenit otettiin jonossa niin, että yksi kiertää muiden ollessa paikallaan, ja tämä otettiin niin, että kiertävä koirakko tuli sekä edstä että takaa. Oikein mukavasti meni tuokin Mistyn osalta, eli kontaktia kyllä löytyy.

Eilen oli suunniteltuna myös Oulun seudun partisten tapaamista, mutta ilma oli vaihteleva, joten tapaaminen meni vähän niin, että osa meni katsomaan onko muita paikalla. Päädyin nyt sitten kuitenkin Mistyn kanssa siihen, että mentiin treeneihin tällä kertaa ja jos ensi sunnuntaina olisi myös tapaamista niin sitten silloin mennään sinne. Nyt vähän häiritsi myös se, että tapaamisaika oli sovittu iltapäivälle niin, että pimeä olisi suht nopeesti yllättänyt niin toivottavasti ensi sunnuntaina edes joku muukin tulisi vähän aiemmin sovittuun aikaan:)

Muuten tässä kotosalla Mistyllä on ollut nyt vähän tylsää kun mulla menee hirveästi aikaa opiskelujuttuja tehdessä ja Tipellä on ollut pitkiä työpäiviä taas useita. Lenkeillä olen sitten joka kerta ainakin vähän jotain treenannut Mistyn kanssa, että saa jotain fiksuakin tehtyä. Sisällä Mistyllä on aika mennyt sitten noiden hirven luiden kanssa:D Suurimmat luut ollaan käytetty vähän aikaa uunissa, mutta esimerkiksi kylkiluita ollaan annettu ihan raakanakin eikä Mistyllä ole vatsa mennyt onneksi sekaisin. Eilen saatiin taas vähän lisää luita Tipen työkaverilta, ja kuulemma lisääkin saa kunhan pakkaseen mahtuu:D Mistyllä on vähän tullut hammaskiveä ihan taaimmaisiin ylähampaisiin niin ihan hyvä, että nyt saa tehostetusti kunnolla purtavaa.

Tuosta Mistyn äänihommasta on ihan unohtunut kirjottaa. Tuntuu hullulta, että leikkaus olisi näin nopeasti voinut vaikuttaa, mutta joku siihen on nyt vaikuttanut selvästi. Misty ei reagoi ollenkaan niin herkästi erilaisiin ääniin. Viime syksy esimerkiksi oli aika hankala Mistyn kanssa, koska Misty pelkäsi sateen ropinasta aiheutuvaa ääntä sisällä. Luulisin, että Misty yhdistää sen ukkoseen, koska niin selvästi siihen reagoi, ja siksihän me viime syksynä D.A.P hankittiin, että se vähän helpottaisi. Nyt sitten sadeilmalla (eli melkein koko ajan:D) Misty saattaa vähän kuunnella kaikista rankinta sadetta, mutta ei ota siitä itseensä vaan jatkaa tekemistään tai alkaa nukkumaan. Pienempiin ropinoihin ei korvaansa lotkauta. Kaikista yllättävin kerta oli tässä vajaa viikko sitten kun olin Mistyn kanssa lenkillä. Tässä meidän lähellä olevaa psykiatrian klinikkaa korjataan kun siellä on enemmänkin hometta ollut. Muutamia rakennuksia ovat purkaneet maan tasalle ja uusia tekevät tilalle. Aika usein kävellään noiden työmaiden ohi, ja siellähän pyörii kaikenlaisia koneita, mitä Misty tietty vähän katselee, mutta ei ole vetänyt paniikkia niistä. Yksi päivä sitten oltiin tulossa juuri siinä ihan työmaan vieressä, kun alkoi kuulumaan ihan järkyttävä porausääni. En vilkaissutkaan sinne suuntaan niin en tiedä tarkalleen mikä laite oli kyseessä, mutta ääni kuulosti siltä, kuin asfalttia olisi jyrätty hajalle. Misty alkoi katselemaan mua ja sitä ääntä vuorotellen eikä oikein tiennyt mitä olisi tehnyt. Nopeasti laitoin käden namitaskuun niin, että Misty huomasi sen varmasti. Neitihän alkoi kovasti hakemaan kontaktia, mistä sitten myös palkkasin sitä tiheästi samalla kun käveltiin ihan normaalia vauhtia eteenpäin. Toki Mistyllä oli häntä alhaalla, koska ääni oli todella kova, mutta minkäänlaista paniikkia Mistylle ei siitä tullut ja neiti oli toimintakykyinen, koska namit maistui oikein hyvin. Kun se ääni välillä hiljeni vähäksi aikaa, Misty nosti iloisesti häntää kun kehuin ja jatkoi tolppia haistellen. Jyrinän uudelleen alkaessa Misty haki taas kontaktia, mistä palkkasin sitä. Se jyrinä kuului tuohon meidän viereiselle nurtsille asti ihan selvästi, ja kun olin suunnitellut, että siinä vähän aikaa Mistyn kanssa treenaan, niin jäätiin siihen treenaamaan. Siinä vaiheessa Misty oli niinkuin ei olisi koko jyrinää kuulunut ja oli ihan innoissaan treenaamisesta. Täytyy sanoa, että oli kyllä aivan mahtava treenata Mistyn kanssa siinä tilanteessa, koska aiemmin tuollainen ääni olisi todennäköisesti aiheuttanut sen, että Misty olisi ollut täyttä päätä tulossa kotiin päin:)