Nyt on pari päivää näyttänyt jo siltä, että voi se olla, että se kesä tulee tänne pohjoiseenkin:) Viime viikolla tuntui taas niin mahdottomalta kun koko ajan vettä sataa ja tuulee ihan niinkuin syksyllä, mutta nyt on viikonlopusta lähtien ollut tosi mukava ilma. Viikonloppuna käytiin katsomassa Kiekon majan ulkoilureitit kun siitä on jo vuosikausia kun oon siellä edellisen kerran käynyt. Todettiin, että sehän olikin lähempänä kuin soramonttujen metsiköt:D Niin, enhän minä oo asunut kun koko ikäni täällä... Tosiaan tuolla olikin sitten mukavasti reittejä ja polkuja pitkin metsää, joten eiköhän tässä tule siellä käytyä useamminkin jatkossa. Misty nautti vapaana juoksemisesta, kun ei olla tuon juoksun takia koirapuistoonkaan viititty mennä, ja pääsi kunnolla päästelemään ylimääräistä energiaa. Siellä näkyi hevosen jälkiä, ja tietenkin oikein kunnon p....akasa, joka veti Mistyn samantien tutkimaan. Yllättävän hyvin Misty onneksi kuunteli meitä, huolimatta "ihanasta" aromista, eikä sitten päässyt kunnolla maistelemaan:D

Hihnalenkeillä ollaan molemmat vähän tehty myös juoksulenkkejä Mistyn kanssa, ja hienosti Misty malttaa juosta eikä ala riehumaan ja leikkimään. Tuolla metsässä kokeiltiin, että miten onnistuu ilman hihnaa ja kun molemmat on vielä siinä... No aluksihan Misty pisti sen ihan leikiksi, ja kun ei tiennyt mitä tekisi niin yritti hyppiä molempia vasten. Jokusen kiellon jälkeen Misty tajusi, että ei se ollukaan leikkiä, ja ravasi meidän välissä, kun huomasi, että siitä voi saada myös herkkua:)

Toko-juttuja ollaan myös harjoiteltu säännöllisesti, mutta edelleenkin pääpaino on siinä perusasennossa. Totesin, että Misty on paljon helpompi ohjata kiertämään takaa vasemmalle puolelle kuin pyöräyttää tuossa vasemmalla oikealle kohdalle, ja nyt sitten ollaan sitä kiertämistä molemmat harjoiteltu Mistyn kanssa. Ihana huomata kuinka innoissaan Mistykin tekee kun se keksii, että osaa:) Viime viikolla menin sadekuuron jälkeen ulos treenaamaan Mistyn kanssa, niin neitihän päätti alkaa hienostelemaan... Seuraaminen meni oikein hienosti, mutta istuminen oli kuin hidastetusta leffasta, ja Misty katsoi mua samalla silleen, että oonko tosissaan. Maahan meno oli vielä hankalampaa... Mistyn katse sanoi, että mene emäntä itse märkään maahan makaamaan. Kovalla houkuttelemisella sain Mistyn yhden kerran menemään maahan, ja totesin, että parempi siihen lopettaa se treeni...