Tiistaina oli taas tokotreenit, joissa oli mun kauhulla odottama luoksetulo... Onneksi Tipellä oli taas vapaata illalla niin tehtiin samalla tavalla kuin viimeeksi, eli Tipe pakkas tavarat ja Mistyn valmiiksi, ja tuli hakemaan mut koulusta, josta suoraan ajeltiin treeneihin. Mistyn mielestä oli taas ihan superkivaa yhdessä touhuta kun olin ollut päivän koulussa. Tällä kertaa meillä oli uusi ihminen tuuraamassa varsinaista ohjaajaa. Ensimmäisenä varmisteltiin oikeaa perusasentoa, ja seuraamisesta pysähtymistä eli, että koira istahtaa oikeaan kohtaan. Tässä on Mistyn kanssa vielä viilaamista paljon, koska Misty meinaa seurata vähän sivussa, mistä sitten myös istuu vinoon herkästi kun pysähtyy. Nyt sitten ollaan yritetty tehotreenata tätä perusteellisesti herkun avulla, ja ehkä se vielä tästä joskus edistyy;) Toisena oli paikalla olo, jossa lähinnä pyrittiin hieman pidentämään aikaa. Misty jaksaa kyllä pysyä paikallaan maassa, mutta tässä ei selvästikään kannata yhtään ahnehtia aikaa, eli pikku hiljaa pidennetään. Siihen Misty ei oikeastaan reagoi mitenkään kun otan pari askelta kauemmas. Viimeisenä oli sitten luoksetulo, ja tämä kouluttaja halusi tehdä kujaharjoituksena, eli muut kurssilaiset oli "kujana" kentän eri puolilla kun yksi suoritti luoksetulon. Edellisellä kerrallahan tosiaan Misty sai kunnon hepulit tuosta luoksetuloharjoituksesta, kun otettiin niin, että minä juoksin kauemmas jonku matkaa ennenkuin kouluttaja päästi Mistyn hihnasta niin, että Mistyn olisi PITÄNYT tulla mun luo... Misty ei edes mennyt muiden kurssilaisten luo tuossa tilanteessa vaan se vaan juoksi hepuli-ympyrää:/ Nyt sitten otin lelun mukaan, ja sitä vähän heiluttelin samalla kun kävelin Mistystä poispäin. Mistyhän sitten ampaisi mun luo salamana, ja palkitsin sen leikkimisellä:) Eli meillä täytyy nyt vähän aikaa käyttää tuota leikkiä siinä, että Misty sitten tosiaan tulee mun luo.

Maahanmenon nopeutta ollaan myös yritetty harjoitella, ja on siinä jo vähän enemmän potkua kun muistaa harjoitella sitä silloin kun Misty on tarpeeksi vireänä. Naksutin on myös aika kivasti auttanu näissä pilkunviilaus-jutuissa. Olis ollut kyllä hyvä jos olisi heti koulutuksen alusta asti käyttänyt naksutinta, mutta ei se onneksi vieläkään myöhäistä ole nyt kun ollaan päästy alkuun, ja ehdollistuminen on jo saatu tehtyä. Aina on uutta opittavaa kovasti:)

Viionloppunahan meillä oli taas säpinää kun Tipen äiti oli kaksi yötä Sulo-havaneesin kanssa meillä. Sulolla oli taas ihan eri leikit mielessä kuin Mistyllä, mutta kyllä se Sulokin sitten vähitellen rauhoittui. Sulo oli vaan kuulemma mököttänyt koko automatkan kun olivat lähteneet jatkaan matkaa:D Misty oli vaan väsynyt varsinkin kun mulla tuli taas kaks yövuoroa.